30. marraskuuta 2009

29.11.2009 / Mikko Sidoroff

Ajatuksia Ruotsin maalta

Terveisiä taas junasta! Tuntuu siltä, että vietän nykyään yllättävän suuren osan elämästäni raiteilla; tulossa jostakin ja matkalla jonnekin.

Tällä kertaa tulen Joensuusta, jonka yliopistossa opiskelevat elämäni ensimmäiset omat kuoronjohdon opiskelijat. Ortodoksisia kirkkomuusikoita koulutetaan kyseisessä opinahjossa ja minua pyydettiin toimimaan siellä kuoronjohdon opettajan sijaisena aina ensi helmikuun loppuun asti. Käytännössä teen muutamien päivien mittaisia periodeja kerran kuussa, joten opetus on hyvin intensiivistä kerralla.

Ajatus opetustyöstä tuntui aluksi haastavalta, pelottavalta ja ehkä eniten vastuulliselta. En varmasti ole ensimmäinen, enkä viimeinen, joka ajattelee ”onkohan minusta tähän”. Opetusperiodeja on nyt takana kolme. Ja mikä vielä parasta, on huomata oppilaiden kehitystä; sitä tapahtuu ja se on paras palkinto, mitä tästä työstä saa!

Opetukseen sain hyvinkin mielenkiintoista näkökulmaa naapurimaastamme, Ruotsista, jossa vietin viikon seuraten Eric Ericson Award kuoronjohtajakilpailua. Mahtava reissu! Kaksitoista johtajaa, viisi kuoroa sekä kansainvälinen tunnelma takasivat mielenkiintoisen ja jännityksentäyteisen viikon. Kilpailun ensimmäinen puolisko järjestettiin Uppsalassa, toinen taas Tukholmassa.

Finaaliin tiensä selvittäneet Anders Ebyn oppilaat Jerica Gregorc Bukovec, Maria Goundorina ja Kjetil Almänning olivat koko kisan selvä TOP 3. Kultamitalin voittanut Almänning teki vaikutuksen rauhallisella, mutta rautaisen ammattitaitoisella otteella. 30-vuotias, mutta jo melkoinen kuorokonkari toimii Norjan Bergenin katedraalin kuoromestarina. Pääpalkintona hän saa rahaa ja mikä rahaakin arvokkaampaa, projektin Ruotsin Radionkuoron kanssa.

Kilpailun taso oli korkea, joskin videokarsinnan seurauksena joukkoon pääsi muutama omituisempikin tapaus. Oli ihmeellistä taas todeta, miten kuorot kuulostivat aivan toiselta eri johtajien johdolla. Liikkeillä, eleillä ja olemuksella on oikeasti voimaa kuoron edessä, minkä SKJ:n juhlaseminaarissakin saimme kuulla ja huomata.

Itse kilpailun lisäksi mieltäni lämmitti löytö kirjakaupasta: Eric Ericsonin opetusvideo 1977-luvulta. 58-vuotias, jo kaljuuntunut, mutta terhakassa kunnossa oleva professori opettaa dvd:llä oppilaitaan ja harjoituttaa kuoroa energisellä ja innostavalla otteella. Ericsonia ei syyttä sanota kuoronjohdon supertähdeksi. Tämä dvd paljastaa sen, miten hänellä on ilmiömäinen taito pitää kuoroaan hyppysissään.

Nyt 2009 luvulla voidaan jo sanoa, että 91 vuotias Eric Ericson on opetustyönsä tehnyt. Siksi olenkin kiitollinen, että tällainen opetusvideo on dokumentoitu. Näin mekin, jotka emme Ericsonia henkilökohtaisesti päässeet tuntemaan, saamme osallistua hänen opetukseensa.

Toisaalta taas tämä dvd todisti minulle sen, että lähes kaikki me Pohjoismaalaiset kuoronjohtajat, olemme alenevassa polvessa Ericsonin oppien perillisiä. Hän kun on toiminut varsinkin edellisten kuoronjohtajasukupolvien oppi-isänä. Tästä johtuen lähes kaikki samat asiat, mistä Ericson videolla puhuu, olen kuullut omien opettajieni suulla.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu